Vihdoin koitti päivä, jota tuhannet salibandyfanit ympäri maailmaa olivat odottaneet vuosikausia. Edessä oli mikäpä muukaan kuin tulikuuma Hervannan derby, jossa Soittorasia Edustus kohtaisi rakkaan verivihollisensa Soittorasia IV:n. Räjähdysalttiiseen paikalliskamppailuun oli liiton puolelta varauduttu kansainvälisen tason tuomareilla, joten tällä kertaa ratkaisu tultaisiin hakemaan pelaamalla eikä ns. vieteripolvilla.

Lehdistö saapui pelipaikalle hyvissä ajoin. VIP-aitiossa oli tarjolla maailmanluokan kattaus, kun noutopöydässä oli tarjolla kahvia, teetä, pullaa… …siis ihan kaikkea mihin mielikuvitus vain riittää. Valtamedian edustajana pääsin jututtamaan myös joukkueiden valmentajia ennen ottelun alkua. Edustusta tulisi johtamaan todelliset Soittorasian lajilegendat Eevertti sekä Miikka. Päävalmentajana toimivan Iso-E:n moni varmasti muistaa todellisena rankkarispesialistina. Soittorasia IV:n penkin takana tulisi seisomaan mies, joka ei edelliselle kaksikolle juuri kalpene, mr. Big. Yhdistävä tekijä kolmikolle on, että kaikki olivat aikoinaan todella kovia hyökkääviä puolustajia. Vastahyökkäykset tulisivat tänään olemaan isossa roolissa. Eevertti kertoi liekki-subia (=elätteli varmaan jotain toiveita ottelun kulusta) mutustaessaan, että tänään muutamille vastustajan pelaajille tultaisiin laittamaan päällystakkia päälle. Sen tarkemmin asiaa ei ennen ottelua haluttu valaista. Vierasjoukkueen päävalmentaja oli enemmän juttutuulella ja kertoi mm. nuoruusvuosistaan. Oikeastaan kaikesta muusta kuin salibandysta.

Lopulta ottelu oli muutamien minuuttien päässä alkamisestaan. Innokkaimmat uhkapelaajat ehtivät vielä käydä lippuluukulla laittamassa viimeiset vedot sisään. Kertoimenlaskija oli tähän otteluun arponut kertoimet 1,23 – 6,10 – 5,30. Vierasjoukkueen aikamoinen ylikerroin innosti myös allekirjoittaneen ottamaan osaa. Kivitalo oli jo pantattu muihin tarkoituksiin, joten tällä kertaa panokseksi asetettiin Parker Press Oy:n maksama vuosipalkka. Klassinen ”kaikki tai ei mitään” -hetki.

Vihdoin aika oli koittanut, kello löi kerran puoli kahdeksan merkiksi ja tuomari vihelsi pilliin. Titaanien taistelu oli alkanut. Tuhatpäinen yleisö hurrasi seisaaltaan kannustaen omiaan muutamien minuuttien ajan. Noin neljän ja puolen minuutin kohdalla tuli hiirenhiljaista. SR IV sai erinomaisesta paikasta vapaalyönnin ja jokainen silmäpari seurasi jännittyneenä mitä tuleman pitäisi. Yksinkertainen on kaunista, olen kuullut joskus sanottavan ja tälläkin kertaa se piti paikkansa. Matin pieni siirto ja Iso-D tällää takayläkulmaan. Yleisö villiintyy ja sambakarnevaalit ovat askeleen lähempänä. Viitisen minuuttia myöhemmin Edustus kääntää vaarallisen vastahyökkäyksen ja joukkueen uudet tulokkaat laittavat ottelun tasoihin. Erän loppupuolella Kimi kutsuu Eemeliä tanssiin, mutta slipoverin puuttuessa Emali käy pettyneenä kentänpintaan huilaamaan ja Kimi lähtee kahdeksi minuutiksi miettimään tekosiaan # me too. Ylivoimasta huolimatta erässä ei nähdä enempää maaleja ja näin ollen tauolle lähdetään kutkuttavassa 1-1 tilanteessa.

Toisen erän alkuun IV pääsee ylivoimalle. Hieman väkinäinen yrittäminen ei kuitenkaan tuota tulosta. Seuraava maali nähdään vasta erän puolenvälin tienoilla, kun ikinuori, harmaa pantteri, Jupe kirmaa kiskoillaan ja sijoittaa viiltävällä rannelaukauksella pallon etualakulmaan. Tästäkin johtomaalista menee noin viitisen minuuttia, kun Edustuksen kapteeni, the one and only, todellinen johtaja, Loiri, koittaa vielä ottaa joukkuettaan reppuselkään. Väkevä ajo kulmasta ja pallo varmasti maalin kattoon, 2-2. Erän lopussa on kuitenkin vielä yhden maalin aika. Elias muuttui vihreäksi ja paini vastustajan maalin edessä lukemattomien vastustajien kanssa ja lopulta harmaa pantteri hiipi paikalle, otti irtopallon ja siirsi sen verkkoon. Taukotilanne oli siis vieläkin kutkuttavampi 2-3. Soittorasia IV:n johtoasema ja väkevä puolustuspelaaminen oli kääntänyt live-vedossakin kertoimet ympäri.

Kolmanteen erään Edustuksen odotettiin tulevan kovalla sykkeellä, mutta IV:n työteliäs peli riisui kotijoukkueen täysin aseista. Kunnon kiriä ei missään vaiheessa tullut ja kun vielä Matin näyttävä vippi etuyläkulmaan kasvatti ”vierailijoiden” johdon jo kahden maalin suuruiseksi, alkoi Edustus lepuuttamaan avainpelaajiaan sunnuntain ottelua silmällä pitäen. Röke naulasi vielä bravuurillaan pallon maalivahdin kainalosta kuutisen minuuttia ennen loppua ja tuuletti villisti heittäen ylävitosia Soittorasian kultataso -kannattajien kanssa. Ottelun lopussa Edustus pääsi vielä pelaamaan ylivoimaa kuudella neljää vastaan, mutta IV:n tiivis pakka ja etenkin Petterin loistavat riistot vesittivät maalintekoaikeet ja lopulta summerin soidessa taululla komeilivat lukemat Vanha Edustus 2, Uusi Edustus 5.

Huomion arvoista ottelussa oli, että tällä kertaa SR Ultras malttoi kannustaa omiaan järjestyssääntöjen mukaisesti eikä yhtäkään vierasesinettä lentänyt kentälle. Myös Ere Recordsin tuottama uusi maalibiisi riemastutti niin yleisössä kuin Soittorasia IV:n keskuudessakin. Havaittavissa oli myös Edustusjoukkueen hieman tykästyneen kyseiseen rallatukseen.

Soittorasia IV:n todellinen härkäviikko jatkuu lauantaina Suomen Cupin vierasottelulla Porilaista Satabandya vastaan ja heti sunnuntaina kotiottelulla Nokialaista KRP Akatemiaa vastaan.

#13

• Antti Jokela

  6.9.2024 18:39

  Kaikkien aikojen klassikko