Soittorasian edustuksen tie Suomisarjassa jatkui kahden niukan kotitappion jälkeen Ilveksen vieraana Spiralilla kauniina lokakuisena lauantaipäivänä. Kotijoukkueen kaksi edellistä peliä olivat Ilveksen murskavoittoja paikallisseuroista Classic Unitedista ja Nokian KrP:stä selvin lukemin. Nämä kyseiset seurat olivat myös tuottaneet Soittorasialle aikaisemmin mainitut kaksi niukkaa kotitappiota. Joten jos Classicin ja Nokian tasoisia maailmanluokan joukkueita vastaan Soittorasia väänsi tasaisesti, niin huippuvireisen Ilveksen kanssa saattaa tulla kiirus. Harjoituskaudella Soittorasia otti Ilveksestä kuitenkin selvän voiton, joka tasoitti hieman ennakkoasetelmia ennen peliä.
Peli alkoi poikkeuksellisen aikaisin jo 12.30, joka toi oman lisämausteen pelin alkuun, kun peliin valmistautuminen ei ollut samanlainen kuin aiemmissa peleissä. Oli mielenkiintoista nähdä, olivatko kaikki heränneet kunnolla peliin vai oliko perjantai-ilta venähtänyt joillain.
Ensimmäinen erä lähtikin vauhdikkaasti käyntiin ja allekirjoittanut ainakin heräsi viimeistään peliin ensimmäisessä vaihdossa, kun kulmatilanteessa sai vastaansa Ilves-debyyttiä pelanneen Vertti Wigrenin ja lensi laidan yli kuin leppäkeihäs. Ensimmäisessä erässä Soittorasia oli vahva ja hallitsi peliä luoden runsaasti hyviä maalintekopaikkoja, mutta ruuti oli märkää. Erän puolessa välissä Ilveksen alakerran möhliessä pallon Soittorasian todella aktiiviselle karvaukselle, naulasi Teemu Jokela pelin avausmaalin. Soittorasia jatkoi hyvää peliä koko erän ja toinen palkinto saatiinkin reilun vartin pelin jälkeen. Mutta vielä ennen erän päätössummeria kotijoukkue sai luotua laidalta paikan, josta kavensi pelin lukemiin 1-2. Erätauko lukema mairitteli kotijoukkuetta, sillä Soittorasian paikat olisivat suoneet useammankin maalin, mutta Ilveksen hyvä peittopeli ja maalivahtityöskentely estivät lisälukemat.
Toiseen erään Soittorasia lähti jatkamaan samanlaista peliä, mutta Ilves alkoikin viimein herätä peliin ja tasoitti ottelun heti toiseen vaihtoon. Pikkuhiljaa peli alkoikin kääntyä vihreäpaitaiselle kotijoukkueelle ja Soittorasia alkoi luopumaan hyvin toimineesta pallollisesta pelistään. Peli oli koko erän tasaista ja molemmissa päädyissä oli tilanteita viedä joukkueensa johtoon. Erän puolessa välissä Soittorasia pääsi kokeilemaan myös ylivoimaa, mutta ilman tulosta. Ennen toisen erän päätöstä molemmat joukkueet tekivät maalin mieheen ja kolmanteen erään lähdettiin tasaisen väännön jälkeen lukemista 3-3.
Kolmanteen erään lähdettiin jännittävästä tilanteesta ja peli jatkuikin samanlaisena kuin toisessa erässä eli Soittorasian pallollinen peli oli rohkeuden puutteesta johtuen aika vaisua ja Ilves pitikin enemmän palloa. Mutta Ilveksen pelaajan törkeä ajo maalivahdin Eero Makkosen päälle, tarkoitti kahta minuuttia ylivoimaa Soittorasialle. Ylivoimaa kesti kulua noin minuutin ajan, kun Kaius ”Kake” Toivonen kanttasi pallon upeasti yläkulmaan vieden Soittorasian 3-4 johtoon. Tämän jälkeen kotijoukkue Ilves pisti seuraavan vaihteen silmään ja muutamassa minuutissa nousi rinnalle ja ohi. Soittorasian loppurutistus ilman maalivahtia jäi heikoksi ja Ilves kaunisteli luvut 6-4 tyhjiin.
Kotijoukkue palkitsi Ilves-sinapilla Soittorasian parhaana pelaajana maalivahti Makkosen, joka esitti usean upean pelastuksen. Soittorasian nappipelaaja oli kapteeni Ossi Rotonen, joka pelasi puolustuspäässä totutun varmasti ja pääsi jopa parille maalintekopaikalle nostaen itse jalalla keskikaistaa pitkin. Seuraavan kerran Soittorasian edustus pelaa ensi lauantaina 7.11 Tamppi Areenalla, kun haussa on päätös kolmen pelin tappioputkelle. Vastaan saapuu Seinäjoelta Mailattomat.
#19
Joukkue | O | ME | P |
LFT | 18 | (+48) | 42 |
Soittorasia | 18 | (+27) | 36 |
LASB Hml | 18 | (+10) | 31 |
KU-68 | 18 | (-8) | 24 |
SB Luja | 18 | (-6) | 23 |
KeihäsKruunat | 18 | (-26) | 19 |
Nokian KrP Akatemia | 18 | (-45) | 14 |